Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Hakeutuminen

Valmistun keväällä ammattiin jota olen opiskellut, nyt on viimeinen vuosi menossa. Missä haussa haen uudelle alalle opiskelemaan?

Uudelle alalle hakeutuminen tapahtuu jatkuvan haun kautta, jos sinulla on jo jokin aikaisempi tutkinto suoritettuna.

 

Hakeminen yhteishaussa

Huomioidaanko valintaa tehdessä todistuksesta pelkästään 9.-luokan kevään numeroita vai vaikuttaako vaikka 8.-luokan kevään numerot valintaan?

Yhteishaun valinnassa katsotaan vain 9-luokan päästötodistusta, mutta siinähän saattaa olla numeroita esim. valinnaisista, jotka ovat päättyneet kasiluokalla. Kaikille ammatillisen puolen koulutusaloille vaikuttaa perusopetuksen päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvo SEKÄ taito- ja taideaineiden painotettu keskiarvo: arvosanat liikunnassa, kuvataiteessa, käsityössä, kotitaloudessa ja musiikissa.

Montako lisäpistettä peruskoululaiset saa yhteishaussa?

Saat 6 pistettä, jos olet suorittanut perusopetuksen oppimäärän samana tai edellisenä vuonna kun haet.
Saat 6 pistettä, jos olet suorittanut jonkin seuraavista samana tai edellisenä vuonna kun haet:

  • kymppiluokan (vähintään 1100 tunnin laajuinen lisäopetus)
  • ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen, VALMA/TELMA (vähintään 30 osaamispistettä)
  • kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan (vähintään 28 opiskelijaviikkoa)
  • maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille tarkoitetun lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen, LUVA (vähintään 25 kurssia)

Saat 2 pistettä ammatillisesta koulutuksesta, jonka olet hakulomakkeessa merkinnyt 1. hakutoiveeksi.
Lisätietoa näistä löytyy opintopolku.fi:stä

Mitkä on eri koulutusten keskiarvorajat?

Yhteishaussa ei kannata katsoa keskiarvorajoja, koska hakupisteisiin vaikuttaa niin moni asia. Opintopolku.fi:ssä on selkeästi kerrottu mistä kaikesta hakupisteet muodostuvat. Alla olevassa listassa vain kahteen kohtaan vaikuttaa koulutodistuksen numerot. Yhteishaussa hakupisteitä saa seuraavasti:

  • 6 pistettä siitä, että olet suorittanut peruskoulun samana tai edellisenä vuonna kuin haet, TAI:
  • 6 pistettä tietyistä peruskoulun jälkeen suoritetuista opinnoista, esimerkiksi kymppiluokasta
  • 1 – 16 pistettä yleisestä koulumenestyksestä
  • 1 – 8 pistettä painotettavista arvosanoista
  • 1 – 3 pistettä työkokemuksesta
  • 0-10 pistettä pääsy- ja soveltuvuuskokeesta
  • 2 pistettä ammatillista koulutusta koskevasta ensimmäisestä hakutoiveesta.

Lisätietoa: opintopolku.fi

 

Jos pisteet riittävät ensisijaiseen hakutoiveeseen niin saako kirjeitä toissijaisista hakutoivepaikoista, mikäli pisteet riittävät niihinkin?

Jos pisteet riittävät, hakija valitaan ensisijaiseen koulutukseen. Tästä koulutuksesta hänelle lähtee kutsukirje. Hakijalle tarjotaan vain se yksi koulutus, ja muut hakukohteet hänen osaltaan raukeavat. Näin ollen, jos hakija päättääkin haluta vaikka kolmostoiveena olevaan koulutukseen, hänen on haettava sinne uudelleen, esim. kesän lisähaussa, jos paikkoja on auki.

Tosin ENNEN opiskelijavalintoja, hakija saa kutsuja pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin kaikille niille aloille, joihin hänen hakupisteensä riittävät (ja joissa on soveltuvuuskoe). Suosittelemme, että pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin kannattaa osallistua, koska koskaan ei voi tietää miten ykkösvaihtoehdon kanssa käy. Opiskelijavalintojen jälkeen, hakija saa postia vain siitä oppilaitoksesta, johon hän on saanut paikan. Muut eivät postia lähetä.

 

Miten muut oppilaitokset tietävät, jos hakija on päässyt ensisijaiseen hakutoiveeseensa ja siksi niiden toissijaisten hakutoivepaikkojen ei tarvitse ottaa tätä hakijaa huomioon, vaikka hänen hakupisteet riittäisivät toissijaisiin hakutoiveisiin?

Opintopolku.fi-hakujärjestelmä on valtakunnallinen. Sieltä kaikki oppilaitokset näkevät omien hakijoidensa tilanteen. Järjestelmä ilmoittaa kullekin oppilaitokselle kenelle valintakirje pitää lähettää.

 

Miten opiskelijavalinnat julkaistaan?

Kaikille opiskelupaikan saaneille lähtee henkilökohtainen kirje kotiosoitteeseen. Lisäksi julkaisemme nimilistat meidän www-sivujen uutispalstalla osoitteessa www.esedu.fi. Kannattaa huomioida, että julkaisemme vain niiden hyväksyttyjen nimet, jotka ovat antaneet luvan julkaisuun. Nimen julkaisulupa kysytään hakuvaiheessa.

Opiskelupaikan vastaanotto

Jos sai yhteishaussa opiskelupaikan, mutta ei haluakaan sinne vaan jollekin toiselle alalle, niin miten pitäisi toimia?

Suosittelemme, että otat varmuuden vuoksi yhteishaussa saamasi paikan vastaan. Voit sen sitten tarvittaessa perua myöhemmin. Kevään yhteishaussa vapaaksi jääneet paikat laitetaan jatkuvaan hakuun. Jatkuvan haun kautta otamme uusia opiskelijoita sisään sitä mukaan kun aloilla on vapaita paikkoja  tarjolla. Voit siis hakea uutta/toista opiskelupaikkaa jatkuvassa haussa.

Tuleeko siitä mitään vahvistusta, että opiskelupaikan vastaanottolomake on tullut perille opintotoimistoonne?

Ei. Emme lähetä viestiä siitä, että olemme vastaanottaneet opiskelupaikan vastaanottolomakkeen. MUTTA olemme yhteydessä niihin opiskelupaikan saaneisiin opiskelijoihin, jotka EIVÄT ole lomaketta palauttaneet määrä-aikaan mennessä. Mikäli emme saa opiskelijaa kiinni, menettää hän opiskelupaikan – varsinkin jos tutkintoon on varasijoilla hakijoita. Kannattaa olla tarkkana palautuspäivän kanssa.

Eli mikäli olet lähettänyt lomakkeen postissa meille, emmekä ole sinuun myöhemmin yhteydessä, tiedät siitä, että lomake on tullut perille. Toivomme, että kaikki opiskelupaikan saaneet palauttavat lomakkeen opintotoimistoomme, myös siinä tapauksessa, että eivät ota opiskelupaikkaa vastaan.

Pitäisikö tulla kirje kotiin saadusta opiskelupaikasta? Miten se opiskelupaikka otetaan vastaan?

Kyllä, kaikille yhteishaussa, yhteishaun lisähaussa ja suorahaussa opiskelupaikan saaneille lähetetään kotiin kirje, jossa on ohjeet miten opiskelupaikka otetaan vastaan. Opiskelupaikka otetaan vastaan täyttämällä ja palauttamalla ilmoittautumislomake määräpäivään mennessä Esedun opintotoimistoon. Lomakkeen voi tuoda itse paikan päälle, lähettää postissa tai skannata ja lähettää sähköpostin liitetiedostona.

Voiko omat vanhemmat todistaa oikeiksi todistusten kopiot?

Kyllä. Omat vanhemmat voivat todistaa jäljennökset/kopiot oikeiksi.

Jatkuva haku

Mitä tarkoittaa jatkuva haku? Voiko jatkuvassa haussa hakea paikkaa jos sai paikan yhteishaussa, mutta ei halua kyseistä paikkaa?

Jatkuvassa haussa voi hakea niille aloille, joille yhteishaussa on jäänyt paikkoja vapaaksi. Voit hakea jatkuvassa haussa, vaikka olet saanut paikan yhteishaussa, jos haluatkin vaihtaa alaa.

Valma

Onks sinne Valmaan millanen haastattelu?

Haastattelu on lyhyt tapaaminen, jossa lähinnä selvitetään miten Valma-koulutus vastaa hakijan tarpeisiin. Eli selvitämme haastattelulla hakijan motivaation ja taustoja, minkä perusteella pohditaan onko Valma-koulutus hänelle toimiva ja soveltuva vaihtoehto. 🙂

Kahden tutkinnon opinnot

Onko amiksessa mahdollista suorittaa myös yo-tutkinto ja toimiiko lukion ja amiksen yhteistyö hyvin Mikkelissä? 🙂

Kyllä on mahdollista. Haet opiskelupaikan Eseduun. Lukio-opintoihin ilmoittaudut opiskelupaikan vastaanottamisen yhteydessä. Heti opintojen alettua valitsemme lukio-opintoihin opiskelijat. Keski-arvoraja on lukuaineissa 7,0 ja jos hakijoita on enemmän kuin ryhmään mahtuu voi keski-arvoraja nousta korkeammaksikin. Lukion ja amiksen yhteistyö sujuu hyvin. Käytännössä lukio-opinnot alkavat heti toisella opiskeluviikolla ja jatkuvat aina yhtenä päivän viikossa läpi opiskeluajan.

Miten kahden tutkinnon opinnot menee? Eli monta päivää opiskellaan lukiossa ja monta Esedulla viikossa ja millä tavalla? Kahden tutkinnon suorittaminen onnistuu meillä kätevästi. Viikossa on yksi lukiopäivä, esimerkiksi ensimmäisen vuoden opiskelijoilla lukiopäivä on perjantai. Lukio-opinnoissa opiskellaan äidinkieltä (6 kurssia), englantia (6 kurssia), matematiikkaa (lyhyt matematiikka 6 kurssia) ja ruotsia (5 kurssia). Näitä aineita ei tarvitse opiskella enää oman amisryhmän mukana Esedulla. Etenkin niillä aloilla, joista on perinteisesti paljon ”kaksareita”, työjärjestykset on pyritty suunnittelemaan siten, että lukiopäivinä oma amisryhmä opiskelee juuri näitä aineita, jotka eivät ole kaksareille pakollisia. Mahdolliset päällekkäisyydet työjärjestyksissä on hoidettu joustavasti ja alan opettajat suhtautuvat lukio-opintojen suorittamiseen myönteisesti.

Oman amisryhmän mukana opiskellaan yhteisistä tutkinnon osista eli YTO-aineista fysiikka ja kemia (2 osp), tieto- ja viestintätekniikka (1 osp), yhteiskuntataidot (1 osp), työelämätaidot (1 osp), yrittäjyys ja yritystoiminta (1 osp) sekä työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto (2 osp).

Lukio-opinnoissa tähdätään neljän aineen kirjoittamiseen: äidinkieli, englanti, ruotsi, matematiikka. Jos ruotsin tai matematiikan opiskelu tuntuu haastavalta, voi tilalle valita reaaliaineen, joka on joko yhteiskuntaoppi tai terveystieto. Molemmista tarjotaan kolme kurssia ja ne opiskellaan verkko-opintoina. Myös pitkän matematiikan opiskelu on mahdollista verkko-opintoina. Lukio-opinnot vaativat motivaatiota ja hyviä opiskelutaitoja, kotitehtävien tekemiseen ja lukemiseen on varattava aikaa. Toisaalta kahden tutkinnon opinnot täydentävät ammatillisia opintoja (mm. opiskelet enemmän ja syvällisemmin kieliopintoja ja matematiikkaa) ja hyvät valmiudet jatko-opintoihin.

Edellytämme kahden tutkinnon opintoihin vähintään 7,0 keskiarvoa perusopetuksen lukuaineissa. Keskiarvoraja vaihtelee ja ryhmään mahtuu vuosittain 35 uutta opiskelijaa.

 

Mitä menetän jos valitsen amiksen lukion sijaan?

Jos kyllästyn ammattiini, pääsenkö jatkamaan opintoja korkeakouluun? Amiksen käyneille on KAIKKI ovet avoinna jatko-opiskeluun. Amiksesta voit jatkaa ammattikorkeakouluun tai vaikka yliopistoon asti. Lukioon verrattuna ”amispolulla” opiskelet vähemmän yleissivistäviä aineita kuten kieliä, matematiikkaa ja reaaliaineita. Meillä amiksessa keskitytään ammatin opiskeluun. 🙂 J Jos meiltä kysytään, niin valitsemalla amiksen/Esedun ”voitat aina”. 😀 Toisin sanoen valmistut suoraan ammattiin. Monet jatkavat opintojaan tämän jälkeen ennemmin tai myöhemmin. Vaihtavat alaa toiseen ammattiin, jatkokouluttautuvat (esim. suorittavat alansa ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon) ja/tai jatkavat opintoja korkeakouluun. Mikään ei ole kiveen hakattua tässä, eikä missään vaiheessa. Työelämä muuttuu jatkuvasti ja siksi kannattaa varautua kouluttautumaan ja hankkimaan uusia taitoja läpi koko elämän.

Oletko miettinyt kahden tutkinnon opintoja? Mikäli sinulla on hyvät opiskeluvalmiudet (jaksat myös istua ja lukea) kahden tutkinnot opinnot on hyvä vaihtoehto. Lue lisää: Lukio-opinnot

Koulun aloitus

Miten koulumatkatuen hakeminen tapahtuu?

Homma menee näin: Kun päätät ottaa opiskelupaikan meiltä vastaan, voit samassa yhteydessä toimittaa meidän opintotoimistoon Kelan koulumatkatukihakemuksen. Hakemuslomakkeita saat opintosihteereiltämme/EseduPISTEistä, Kelan toimistoista tai osoitteesta www.kela.fi/lomakkeet. Palautettuasi tukihakemuksen saat meiltä ostotodistuksen, jolla voit käydä ostamassa lipun. Ostotodistuksen meiltä saat kuitenkin vasta koulun alkaessa tai muutamia päiviä ennen koulun alkua. Kelan sivuilla aiheesta: www.kela.fi/koulumatkatuki

Mitä ensimmäisenä päivänä uudet oppilaat tekee koulussa?

Ensimmäinen päivä menee lähinnä tutustuessa: omaan ryhmään, ryhmänohjaajaan, muuhun henkilökuntaan, tiloihin jne.

Ensimmäisenä päivänä jaetaan opiskelijan oppaat, joissa on tiiviissä paketissa paljon opiskeluun liittyvää hyödyllistä tietoa. Ryhmänohjaajan kanssa käytte läpi tärkeitä asioita kuten työjärjestys, mitä opinnot sisältävät ja miten ne etenevät, yhteiset pelisäännöt jne.

Ensimmäiset päivät menee paljolti talon tavoille ja tulevaan lukuvuoteen perehtyessä. Aika nopeasti aloitetaan kuitenkin jo käytännön työskentely ja työympäristöön, koneisiin ja laitteisiin tutustuminen. Oma ryhmänohjaaja on ryhmänsä kanssa ainakin ensimmäiset kaksi päivää ja huolehtii siitä, että opiskelu lähtee hyvin käyntiin.

Opiskelu Esedussa

Onko amiskassa matikkaa, äikkää yms?

Kyllä. Näiden yhteisten aineiden virallinen nimi meillä on yhteiset tutkinnon osat eli tuttavallisemmin ”ytot”.

Tosin nämä ytot on yhdistetty aika mukavasti oman ammattialan opintoihin. Esimerkiksi äidinkielessä paneudutaan oman ammattialan teksteihin ja asiakirjoihin, kielissä opiskellaan oman ammattialan sanastoa, matikassa lasketaan paljon sellaisia laskuja, joihin törmää tulevassa ammatissa jne.

Yhteiset opinnot on ryhmitelty neljään tutkinnon osaan: viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen ja sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen.

Minkä pituisia koulupäivät on? Moneltako koulu alkaa ja entä loppuu? Onko välitunteja?

Koulu alkaa pääsääntöisesti kahdeksalta. Päivät päättyvät yleensä kahdelta, tosin päivänä parina viikossa saattaa olla pidempi koulupäivä (kolmeen tai neljään.)

Koulupäivien pituus vaihtelee aloittain. Esimerkiksi metsällä kouluviikko alkaa usein maanantaina puolelta päivin ja päättyy perjantaina puolelta päivin (koska metsäalan opiskelijat tulevat yleensä pitkästä matkasta.) Siksi muut koulupäivät metsällä ovatkin sitten pitkiä.

Koko koulun yhteisiä virallisia välituntiaikoja meillä ei ole. Tuntien välillä on tauot ja mikäli työjärjestyksessä on esim. koko päivän kestävä työsalipäivä, opettaja tauottaa tekemistä sopivin väliajoin. Yhteisten opintojen oppituntien kesto on 45 minuuttia, jonka jälkeen on yleensä 15 minuutin tauko. Työsaleissa tekemisen rytmi on työelämän kaltainen: aamupäivällä yksi tauko, lounas ja iltapäivällä yksi tauko.

 

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi?

Kysy kysymyksesi täyttämällä alla oleva lomake. Päivitämme vastauksen tälle sivulle.
Share This