7.12.2020

Esedun opiskelijoita mukana opinto- ja uraohjauksen verkkohackathonissa

Hackathon on tapahtuma, missä joukko ihmisiä kokoontuu fasilitoidusti ja ennalta sovituksi ajaksi työstämään ratkaisuja annettuihin haasteisiin. Yhdistävää näille tapahtumille on osaaottavien asenne, kyky hypätä tekemään jotain uutta sekä mielenkiintoista.

28.9.–5.10.2020 järjestetty, opinto- ja uraohjauksen verkkohackathon järjestettiin Älykäs ohjaus- hankkeen toimesta. Älykäs ohjaus- hankkeessa on mukana Esedu, Samiedu sekä Hämeen ammattikorkeakoulu ja hankkeen hallinoijana toimii XAMK. Hanke on alkanut vuoden 2019 syksyllä ja päättyy elokuussa vuonna 2021.

Projektiasiantuntija Taneli Selinin mukaan Älykäs ohjaus- hankkeen pääkohderyhmänä ovat hakijat ja opiskelijat Etelä-Savon seudulla ja hankkeen tavoitteena on kehittää opinto- ja uraohjausta. ”Tarkoituksena on luoda uusia ja paremmin erilaisiin tarpeisiin vastaavia ja joustavampia prosesseja esimerkiksi opinto- ja uraohjauksen saralla. Tässä tarkoituksena on hyödyntää oppilaitoksilla jo olemassa olevaa dataa ja käyttää sitä hyödyksi yhdistämällä tietoja esimerkiksi tekoälyn ja automaattisen tietojenkäsittelyn kanssa.”

Opinto- ja uraohjauksen verkkohackathonissa osallistujien tehtävä oli pohtia, kuinka tekoälyä voitaisiin valjastaa opiskelijoiden ja opintoihin hakeutuvien tarpeisiin. Tavallisesti hackathon on tapahtumana intensiivinen ja kestää noin viikon, mutta nyt verkossa järjestettynä se oli viikonlopun mittainen rutistus ja kommunikointi ja ajatustenjako tiimien välillä tapahtui discord-sovelluksen kautta. ”Osallistuneita tiimejä oli yhteensä viisi – Esedulta kaksi, Samiedulta yksi ja XAMKilta kaksi”, kertoo Selin.

Kolme Esedun it-alan opiskelijaa, Ilkka Mustonen, Raimo Jämsén sekä Heikki Hakala, osallistuivat hackathoniin ja tapahtuman aikana muodostui idea tekoälysovelluksesta nimeltä Opojami. Lopputuloksena tapahtumassa oli toinen sija, sekä kunniamaininta. Opiskelijat kuvaavat kokemusta mielenkiintoiseksi ja kertovat, että tavallista tiukempi aikataulu oli motivoiva. ”Meidän idea lähti Heikin vitsailusta liikkeelle ja jalostui sitten matkan varrella oikeasti varteenotettavaksi ja toimivaksi ideaksi”, kertoo Mustonen Opojamin synnystä.

Opiskelijoiden kehittämä Opojami on tekoälysovellus, eräänlainen jatkokehitetty muoto ammatinvalintatestistä, johon kerätään mm. opiskeluhistoria, arvosanat ja työpaikat ja kerätyn datan myötä tekoäly pystyy näyttämään hakijalle sopivat ja tämän mieltymysten mukaiset työ- ja opiskelupaikat.  ”Tärkeimmäksi Opojamin kohdalla koettiin se, että sen käyttäjällä löytyisi se oikea opinto- ja urapolku heti kättelyssä, eivätkä opiskelut päättyisi keskeytymiseen”, valottaa Hakala Opojamin tehtävää. Hakala korostaa Opojamin kaltaisen sovelluksen tärkeyttä myös yhteiskunnallisesti; opintojen keskeyttämisestä syntyy jopa miljoonien eurojen kuluja yhteiskunnalle.

Opiskelijat kertovat myös hyödyntäneensä haastatteluja tekoälysovelluksensa kehittämisessä. He haastattelivat suunnitteluprosessin aikana kahta nuorta, joilta kyselivät Opojamin kaltaisen sovelluksen tärkeydestä ja siitä, että olisivatko nuoret kokeneet kyseisen sovelluksen hyödylliseksi oman opiskelupolkunsa pohdinnassa. Nuorten vastauksista kävi ilmi, että tarve tämän kaltaiselle sovellukselle todella olisi.

Opettaja Tuija Seppänen kehuu opiskelijakolmikon suoritusta nimenomaan siitä, että he hyödynsivät autenttisia mahdollisia Opojamin käyttäjiä järjestelmää suunnitellessaan. ” Opiskelijat suorittivat samalla multimediatuotannon valinnaisen tutkinnon osan näytön opintojaan varten”, Seppänen kertoo.

Näytön tuotoksena oli opiskelijoiden tekemä video, jota aiotaan jatkossa hyödyntä tapahtumien markkinoinnissa. ”Hackathonin kaltainen tapahtuma voi kuulostaa jännittävältä, jopa pelottavaltakin, joten markkinointi on tosi tärkeä osa tapahtumaa. Oikeanlaisella markkinoinnilla saatettaisiin saada opiskelijoita ja osallistujia mukaan enemmän”, pohtii Jämsén.

Opettaja Seppäsen näkökulmasta hackathon on kokemuksena ja mahdollisuutena loistava, sillä se sisältää paljon yhteistyötä eri tahojen ja yritysten kanssa. ”Erityisen ilahduttavaa oli huomata, että myös pienryhmätyöskentelyä sisältyi tähän muuten etänä toteutettuun viikonloppuun – opiskelijakolmikko kokoontui Hacklabin tiloissa työskentelemään kasvotusten”, kertoo Seppänen.

Tapahtumassa toiselle sijalle sijoittuneet Mustonen, Hakala ja Jämsén toteavat, että voitto olisi kyllä maistunut, mutta toiseenkin sijaan he ovat tyytyväisiä. ”Toimittiin ryhmänä tosi hyvin yhteen ja osattiin hyödyntää toistemme vahvuuksia”, kehuu Jämsén ryhmän toimintaa.  Jämsén toteaa myös, että hackathonin lopputuloksena syntynyt Opojami tuntuu ideana niin hyvältä, että halu päästä kehittämään sovellusta ihan käytännön tasolle on suuri ja että haluna ja tarkoituksena olisi saada Opojamista ihan oikea, käytettävissä oleva ohjelma, kunhan koodausosaaminen vielä lisääntyy.

”Kaiken kaikkiaan oli hienoa olla hackathonissa mukana – ehkä tämän kaltaisesta tapahtumasta voi näytöillä irrota tulevaisuudessa vielä työpaikkakin”, opiskelijat pohtivat.

 

Teksti: Salla Avelin

Jaa sivu