27.11.2020

Vanhustyön erikoisammattitutkinnon perusteet uudistuivat

Suomen väestörakenne vanhenee ja väestön ikääntyessä myös vanhustyön tarve lisääntyy. Vanhustyön koulutuksella halutaan vastata aiempaa paremmin alalla jo tunnistettuihin ja myös lähitulevaisuuden ennakoituihin osaamistarpeisiin, joten vanhustyön erikoisammattitutkinnon perusteita on uudistettu. Uudet tutkinnon perusteet otetaan käyttöön 1.1.2021 alkaen.

Vanhustyön erikoisammattitutkinto tarjoaa laajat mahdollisuudet täydennyskouluttautumiseen ikääntyvien ihmisten kanssa työskenteleville. Tutkinto on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen ammattihenkilöille. Tutkinnossa vanhustyön osaamista on koottu neljäksi eri osaamisalaksi. Suoritetun osaamisalan mukaan tutkintonimike on ikääntyneen ihmisen palveluohjaaja (EAT), muistihoitaja (EAT), ikävalmentaja (EAT) tai saattohoitaja (EAT).

Uusien perusteiden suunnittelutyössä mukana ollut, Pappilanpuiston palvelukodin palvelujohtaja Tarja Miettinen kokee vanhustyön erikoisammattitutkinnon perusteiden muokkaamisen tarpeelliseksi uudistukseksi. ”Muokattuna koulutus vastaa tällä hetkellä entistä paremmin vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen vaatimusten mukaisen hoitotyön toteuttamisen osaamiseen.”

Miettisen mukaan vanhustyön erikoisammattitutkinto mahdollistaa työntekijän osaamisen laajentamisen ja syventämisen. ”Vanhustyön erikoisammattitutkinto antaa työntekijälle monipuolisen näkökulman ja osaamisen elämän loppuvaiheen, palliatiivisen ja saattohoidon toteuttamiseen sekä ikävalmennukseen.”

Tutkinnon uusista perusteista hyötyvät myös työnantajat. Miettinen kuvaa työntekijöiden monipuolisen osaamisen turvaavan kokonaisvaltaisen ja laadukkaan vanhustyön sekä antavan mahdollisuuden esimerkiksi erilaisten palvelutuotteiden muotoiluun. ”Ikääntyvän tarvitsemien palveluiden kartoittamiseksi ja järjestelemiseksi tarvitaan monipuolisesti tietoa erilaisista palveluvaihtoehdoista, ikääntyvän kokonaisvaltaisen arvioinnin tekemisestä, taloudellisten seikkojen ymmärtämisestä sekä tietoa vanhustyötä ohjaavista laeista ja suosituksista.”

Hän kokee uudet perusteet myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta tärkeäksi ja kertoo että eri toimialoilla työskentelevät voivat laajentaa osaamistaan omaa työtä ja asiakaskuntaa palvelevilla tutkinnon osilla. ”On hienoa, että tutkintoa voi suorittaa esimerkiksi työn ohessa ja että osaamisalan opintoihin voi sisällyttää osioita toisista tutkinnoista.”

Niin ikään koulutuksen uudistustyössä mukana ollut, lähihoitajana psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa työskentelevä Anna-Maija Koivisto allekirjoittaa Miettisen mietteet vanhustyön erikoisammattitutkinnon uusista perusteista ja niiden tarpeesta. ”Koulutus auttaa laajentamaan työntekijän omaa näkemystä ja antaa rohkeutta kokeilla työssä uusia asioita. Lisäksi tiedot ja taidot päivittyvät ja koulutuksen myötä saa uusia verkostoja opiskelukavereista ja heidän työyhteisöistään.”

Koiviston kokemuksen mukaan tutkinto on ollut tärkeä seikka uusia työpaikkoja hakiessa. Hän kertoo myös, että monikaan työnantaja ei ole ollut vielä tietoinen koulutuksen laajuudesta. ”Tämän koulutuksen myötä työnantaja saa työhönsä syvemmin perehtyneen vanhustyön asiantuntijan työyhteisöönsä ja jos työnantaja osaa hyödyntää koulutuksen oikein, saa hän työyhteisöönsä alan edelläkävijän sekä työpaikan innostajan.”

Sekä Miettinen että Koivisto toteavat, että vanhustyön erikoisosaajille on tarvetta väestön ikääntyessä ja erilaisten tukipalvelujen käyttöön ohjaamisessa ja käytön monipuolistuessa. Heidän mukaansa tutkintoa on nyt ajantasaistettu tulevaisuuden vaatimuksiin nähden ja uudet tutkintonimikkeet ovat selkiyttäneet entisestään suuntautumisvaihtoehtoja.  ”Vanhustyön osaamiselle on suurta tarvetta,” toteaa Koivisto.


 

Lue osaamisaloista ja tutkintonimikkeistä lisää:

Ikääntyneen ihmisen palveluohjaaja (EAT)

Muistihoitaja (EAT),

Ikävalmentaja (EAT)

Saattohoitaja (EAT)


 

Teksti: Salla Avelin

Jaa sivu